Paljon on jauhettu viimeaikoina susipolitiikasta. Vastakkainasettelu karkeasti jaoteltuna "viherpiipertäjät" vs metsästäjät.

Mitä sitten näistä ihmisistä. Susien puolesta sekä vastaanpuhujia löytyy joka paikasta. Pääosin kuitenkin puolestapuhujia ovat isommissa kaupungeissa, vieraantuneina luonnosta elävät ihmiset, joiden elämää a alinkeinoa ei millään lailla liikuta näiden petojen olemassaolo. Pääsosin.

 

Ketkä ovat niitä oikeita luonnonsuojelijoita, jotka rakentavat riistapeltoja, vievät riistaeläimille riistakiviä luontoon ja järjestävät ruokintapaikkoja? (enemmän kun jyväpönttö punatulkuille takapihalla) Metsästäjät. Ketkä rajoittavat hirvi, kettu, supikannat järkeviksi, ettei kaikki piipertäjät kuole hirvikolareissa, kun ei edes auto pysy hanskassa? Metsästäjät.

Ketkä häiritsevät viranomaisten poikkeusluvalla järjestettyä häirikkösuden jahtia, jossa joukko metsästäjiä antoi vapaaehtoisesti virka-apua? Niin, ketkä häiritsi radioliikennettä niin ettei tieto yhdestä kaadetusta sudesta kulkenut, ettei olisi vahingossa ammuttu toista?

Parempi ois ottaa mettästäjien se linja, etteivät auta viranomaisia näiden häirikköjen poistamisessa. Siitä kun voi johtua liriin ihan ilman omaa syytään. Tai sen takia että joku ituhippi säätää omiaan. Hoitakoot ite.

Toiset sanoo että kaikille häirikköpedoille saa kaatoluvan. Miten sitten määritellään häirikkösusi, kun ei kaatolupaa tule, vaikka yksi lauma popsinu naamariinsa kymmenkunta metsästyskoiraa syksyn aikana. Ei auta että susi nähdään kylällä useita kertoja, ei auta että se kavereineen oleilee koulun pihassa. Ei kaatolupaa. Eikö lenkkeilijäitä ahdisteleva susi sitten ole häirikkö, kun ei kaatolupaa tule?

Pitääkö niiden oikeesti syödä ihminen ensin?

Metsästyskoirat ei ole halpoja, ja usein rahallinen arvo on sivuseikka, koska koira on metsästäjällekkin kaveri. "söis ennemmin niitä lapsia, niitä on kiva tehdä" sanoi eräs. Näin se on kai tapahduttava. Ymmärrän pointin. Kymmenien tuhansien eurojen lemmikit jo menny "hukkaan", eikä lemmikin arvoa voi mitata oikeesti rahassa.

 

Brysselin herrat laittaa ensin täälä elävät ihmiset koville jo elinkeinonsa kanssa, sitten pitäis päästää sudetkin ruokapöytään.

"Sudet ovat vuosisatoja jatkuneen vainon takia tulleet erittäin ihmisaroiksi, mutta ne ovat erittäin oppivaisia. Meidän täytyy varautua luottavaisempiin susiin, jopa yksittäisiin uteliaisiin eläimiin, jotka nappaavat turistilta makkaran"

Sanotaan toisaalla. Mikäs se susi on joka vie sen makkaran vain, kun naapurin labbiksenkin kans meinaa mennä sormetkin? On varmasti miellyttävämpiäkin keinoja amputoida kätensä.

Onpa erään kimppuu hyökänny isoja harmaita koiriakin, joista yhdellä oli tutkapanta kaulassa, ihme kyllä päässy hengis näiltä. Vaan todella pahaa jälkeä. Samalla alueella susiporukka, joista yhdellä panta. Mutta kun susi ei käy ihmisen päälle, niin kai nämä sitten oli vaan koiria. (jep, melkein uskon ittekkin)

 

Moniko on nähny suden repimiä eläimiä, enemmän ku satunnaisen koirantapon verran kuvissa? Nähny kuvia vielä elävistä hirvistä, jotka takuulla kärsii enemmän kun osaa kuvitellakkaan?

Toisella ituhipillä pesii metsot, teeret ja sorsat pihakuusissa ja männyissä. Toinen pitää lihan tuotantoa, ja metästystä niin vääränä, että ei syö lihaa, vaan nakkeja. Onhan ne nakit aika jauhomössö joo, ja teurastusjätettä.

 

Sekä suden, karhun että ilveksen kannat on noussut niin rajusti, että joku järki tähän touhuun olis pikkuhiljaa saatava.

 

Olen puhunut, ja se siitä, toistaiseksi.