Kivipuolen harrastuksesta senverran, että hyvin on menny.  Omalöytämiin tullu kesän aikana palon uusia, harvinaisimpana kenties cookeiitti, haapaluomalta. Haapaluomalta myös tavallisempaa löytöä, punaset + vihreät turmaliinit, värinvaihtajaturmaliinit (pun-vihr + pun- must), oikein hieno pinkki berylli (kide!), lepidoliitit, mikrokiteiset punaset turmaliinit sun muut.

Simpsiöltä löyty magneetti + rikkikiisu, rautaoksidi-limoniitti, kiteinen sarvivälke, kremoliitti ja kalsiitti. Simpsiö + oma tontti; "sinipunakvartsi" = sinikvartsin ja ruusukvartsin yhistelmäpaloja. 1 toooodella epämääränen löydös, menee arvioitavaksi tässä kun tilaisuus tulee.

Kuvia kunhan kerkiää. Huomenna taas kivireissu.

 

Ekat kerrat käyty omien hevojen seläs. Tavote oli muutama ok selkäännousu ja pari parin minsan seläsistumista kunnialla ja hopla rennosti.
G oli oiken esimerkillinen, ei juuri ees jännittäny. Oikein kiltti. Ylläri, sehän yleensä häslää enemmän.
Morriksella oli taasen jännää oli isolla J:llä. Selkäännousut ku sai kohtuu kondiksee, seläs olles lähti 2 kertaa kiinnipitäjältä käsistä kunnon pukkilaukkaan, jonka seuraksena opeteltii lentämään 2 kertaa. En vielä oppinu. Mut loppujenlopuksi se seiso ihan ok mie seläs, ja siihen lopetettiin.
Tokalla maahnalennolla onnistuin sitte jysähtään maahan alaselkä/perse (häntäluu) eellä. Muutamas päiväs alko olla kohtuullinen olo kulkia ja olla, ainut tuska oli aivastelu. Sitten meninki aivastamaan kumaras, joka oli yhtä kun ois lentäny taas parista metristä samallai alas. Ei kulkeminen, ei istuminen, mutta se ylös nouseminen jos erehty istumaan! Nyt taas paree, mutten viä ihan oo selkään menos. Siinä hommas voi tosin mieli muuttua nopiaa.

Tänään ajettiin peräti 14km lenkki. G on tosissaan aikuustunu kesällä. Ei pölläile enää hirvitornien eikä minkään kans, ei vahtaa eikä pelkää autoja. Morris tosin ollu tuommone jo pitkään mutta.. Nyt on tuokin! Ja mikä työmoraali! Tuntuu että se vois hölkkiä kuuhun ja takasin. Tekee mitä pyydetään ja kiltisti. Lähtee mielellää lenkille, mutta osaa oottaa että ehtii kyytiin ohjastajaki.

Morris on hätäsee lähtemään. Tänään laitettiin pitkä naru kiinni tolppaan (jossa polle kiinni valjastuksen ajan) ja toien pää kärryille, sopivalle etäisyydelle tolpasta kuolaimeen vetosolmu joka aukee kärryiltä narua nyppäämällä. Joutuu seisoon kunnes on lupa lähtiä, mutta saa nopiaa irti. Morris myös lenkillä lintsaa alkukilsojen jälkeen jos saa tilaisuuden. Ei oo laiska, mut käyttää tilaisuudet.

 

Elä jokaanen päivä niinku se ois viimeeses, nii jonaki päivänä oot viälä oikias!