Pari päivää oli "mietintätaukoo" Morriksella ohjasajojutuista. Tänään taas matkaan. Eihän tuossa ongelmaa. Poikaa tais kiukuttaa kun ei tällä kertaa harjoteltu ravaamista ohjasajossa, vaan piti kävellä koko matka.

Sunnuntaina vuolin Morriksen kaviot. Nätisti tuo seisoo.  Kaviot on tosi kivat. Niinkun hyvät säteet ja kaviot, ja nii ******* kovat että ennemmin vuolee kalliota. Siis tosi kovat. Raspi tosiaan vaan naarmuttaa, karkeempi puoli siis. Takasiin ny sai jopa oikeen jotakin, valkokaviot, ihan pienen aavistuksen pehmosemmat kun noi mustat etukaviot. Niihin tosiaan saa raspin karkeella puolella VAIN naarmuja, puukolla vuoleminen.. Noh, onnistuu, ku tyytyy siihe että ei paljo irtoo. Vähä ku ottaas kivenpalan kätee ja hinksuttelis sitä. Eikä tarttekkaa irrota juur mitää, kun on ihan hyvät kaviot. Ainakin se osaa seistä ku kavioolle tekee jotakin, hyvä harjotella sekin. Onneks ei tartte kengitellä piiitkään aikaan.  "Kavio kovettuu ja paranee ku on ilman kenkää" sanotaan, mutta jos noi viälä kovenee niitei vuole ees rälläkällä, eikä sinne mikää naula uppoo. Heh, sen näkee sit ku aika on, ny tarkistellaan ja tarvittaes vähä vuollaan viälä pitkään.