Aamulla nukun tyylikkäästä 2h myöhempään kun tarkotus. Eipä siinä mitään.
Kalareissulta tultua alan perata kaloja, ja uudella hienolla ja hyvälle veitsellä sormeen. Pysähtyhän se terä. Luuhun. Komiasti auki ja hiukanko verta.
Pääsin jo kotiin, poni karannu aidoista, eikun paikkaamaan vähän. Oli sentään menny takasi ite. Ja haava sormes aukee, verta taas.
Grillaamaan alettiin. Sadekuuro. Kovaa ja paljo vettä, notski sammu, mitsi läpimärkä..
Hetki meniki hyvin. Sitten piti paniikis ettiä kukkaroa. Onneksi löytyi, vaikkei epätoivo kaukana ollut. Ja samalla kun ettin kukaroa, seisoo siskon Peppi-kissa mun pitsalaatikos pitan päällä ja syö. Hienoa, ainaki jollekki maistui. 
Siitä mieleen, siskon poitsukaiffari ainaki viimeks totes toisesta niiden kissasta kun puhuttiin jotain "tupu naukunu, pelottavaa". Sanoin siis sen naukuneen, ei kai oo enne pahemmin naukunu. Nyt on videokuvaa puhelimes naukuvasta Tupusta. Kieltämättä kyl aika pelottavaa...